Puupiirros, uusi kokeilu

Takana pari vuotta akvarellejä ja neljä näyttelyä. Nyt on aika siirtyä uuden oppimiseen.

Olin keskiviikkona 19.1. Sonkajärven kirjaston näyttelyssäni maalaamassa demoa vanhasta puretusta kunnantalosta. Lähetin sen myös livenä nettiin. Näyttely on avoinna tammikuun. Paikallislehden toimittaja kävi tekemässä haastattelun joka julkaistaan Miilussa 26.1. Paikallinen vintage fb-ryhmä on ahkerasti peukuttanut oman kylän vanhojen talojen akvarellejä.

Seuraavaksi puuhun piirtämistä

Kansalaisopiston harrasteryhmän vetäjä, Timo Tolonen on tehnyt ansiokkaasti puupiirrostöitä. Ja ryhmässämme Sanna on harjoitellut jo pitempään. Siitä innostuneena ajattelin kokeilla. Akvarelleja olen tehnyt jo pari vuotta, on aika oppia uutta.

Ensin etsin helppoja sopivia kohteita. Päädyin kolmeen Iidan muotokuvaan. Pelkistin ne photoshopissa ensin porrasta ja sitten kynnyksellä haetaan sopivat muodot. Myös PS:n suotimilla voi etsiä sopivia muotoja.

Sain Timolta koivuvanerilevypalan. Ensin se siveltiin vesiliukoisella mustalla lakalla, joka tiivistää puupinnan, ettei se ime väriä. Sitten siirsin kuvat piirtämällä vanerille. Ne olisi tietenkin pitänyt kääntää peilikuvisi, mutta se jäin nyt tekemättä.

Sitten kaiversin Timolta lainaamilla kaiverrustaltoilla kuvan valkoiset osat vanerista pois. Kaivertaminen oli yllättävän helppoa ja mukavaa. Joitakin lipsahduksia sattui, mutta tämä on vielä opettelua ja kokeilua.
Piirsin kaikki kolme kuvaa samalle vanerilla, jotka sitten sahasin Japaninsahalla erilleen.
Lasilevyn päällä sekoitettiin vesiliukoinen mustaväri ja muutama tippa öljyä. Tämä osa on vielä hakusessa väri/öljy suhteen osalta. Ensimmäinen sekoitus tuli ehkä liian kuivaa, siis öljyä liian vähän.
Lasilevyltä väri siirretään telalle. Telata pitää ahkerasti joka suuntaan, että se levittyy tasaisesti.
Sitten väri siirretään telalta vaneriin. Tässä vaiheessa selviää onko veistelty riittävän syvälle.
Paperi varovasti levyn päälle kämmenellä painellen.
Paperia hierotaan jollain kovalla pyöreällä esineellä. Tässä tapauksessa metallikauhalla, jossa on kivi painona. Tätä vaihetta voi tehdä lusikallakin.
Lopuksi otetaan paperi pois ja jännitetään mitä tuli painetuksi.
Eihän ne ihan eka kerralla onnistuneet. Seuraavaksi puhdistin vanerista nuo valkeiden kohteiden ylimääräiset viivat. Ensi tiistaina teen uuden vedostuskokeilun.

Kävin kirjastosta etsimässä aihetta käsittelevää kirjaa. Jostain varaston periltä löytyi tämä kirja. Kirja käsittelee aihetta perusteellisesti, joten uuden tekemiseen ei ole tarvetta. Tekniikkahan on vanhaa, eikä se ole juuri muuttunut.

Jaa kirjoitus