Pentti Koppinen

Olen maalannut oman kuvan monta kertaa vaihtelevalla menestyksellä. Tämä suuri kuva sai paljon peukkuja.
Uuden työpöydän ääressä vietin satoja tunteja eläkkeelle päästyäni.

Jäin eläkkeelle 1.1.11. Muistan päivämäärän aina. 31.12.10 oli viimeinen työpäivä. Silloin allekirjoitin kauppakirjan mainostoimiston liiketoiminnan myymisestä. 

Olin valmistautunut ja suunnitellut tulevan vapaa-ajan hyvin. Työhuone, tietokone, skanneri, tulostin, kamerat, objektiivit. Aivan kuin kaikki jatkuisi kuin töissä.

Mutta ei jatkunut. Ensitöikseni skannasin kaikki diat noin 5000 kpl ja sitten mv-filmit muutama tuhat. Aps-rullat lähetin Englantiin skannattavaksi, 20 kpl. Arkistoin ja käsittelin kuvat Adoben Lightroomilla.

Nyt on kuvat hyvässä järjestyksessä koneella ja pilvessä. Mutta ei niitä kukaan katso. Jatkokäsittely odottaa.

Tällä kameralla aloitin kuvaamisen yli viisikymmentä vuotta sitten.
Koulutin jäsenille PhotoShoppia, Lightroomia ja valokuvauksen peruskurssia.

Sitten aloin harrastamaan valokuvausta oikein kunnolla. Liityin paikalliseen seuraan aktiivijäseneksi. Uudistettiin seuran kuukausikokoukset. Tehtiin uudet aktiiviset nettisivut. Aloitettiin uusien jäsenten koulutus. Painettiin kirja jäsenten kuvista. Järjestettiin valtakunnallisia valokuvauskilpailuja. Arkistointiin seuran vanhat tuhannet kuvat pilveen.

Kolmen vuoden toiminnan jälkeen meillä oli aktiivinen seura. Yli sata jäsentä, 25.000 euroa tilillä ja toiminta herätetty henkiin.

Eläkkeellä aloin matkustamaan ja valokuvaamaan aktiivisesti. Kaupunki- , kauko-, vaellus- ja kotimaanmatkoja. Ja tämän päälle vielä syksyinen viikko Norjaa kuvaamassa. Kuvia kertyi vuosittain kymmenestä kahteenkymmeneen tuhanteen. 

Osallistuin valokuvakilpailuihin, pärjäsinkin hieman. Kuvasin matkoilla, kotona, muotokuvia, time lapseja.

 

Antelope Canyon oli yksi mieleenpainuvimmista kuvausmatkakohteista.
Palkintojen jaon jälkeen nautimme kuvataiteen ja viinin lisäksi tanssiesityksestä.

Kävinpä kansainvälisen valokuvausjärjestön FIAPin kokouksessa Ateenassa kun sain pari kuvaa läpi näyttelyyn. 

Varsinaisiin työhommiin en ole koskenut. Hieman keikkakuvausta paikallisille yrityksille, Olvi ja Genelec. Ja muutama kirjan taitto.

Akvarelleihin päädyin oikeastaan sattumalta. Olin jo nuoruus vuosista asti ajatellut, että pitäs taideharrastus elvyttää.

Osmo Monton kannustamana kouluaikaan maalasin jopa öljyväreillä. Päädyttyäni mainosalalle sain taiteilutarpeet tyydytettyä.

 

 

Kymmenessä vuodessa työpöytä on muuttunut tällaiseksi.
Nämä alkeelliset piirrokset johti minut akvarelleihin.

Joulun alla 2018 tein kaksi vuotiaalle lapsenlapselle valokuvakirjan. Piirsin sinne pikkukuvia väliin.

Tämä jätti jäljen, että tämähän on kivaa. Joskus olin ostanut Lidlistä halvan vesivärituubisarjan. Otin sen esiin syksyllä 2019. Jatkon voit lukea blogista.

Minulla on pari muutakin sivustoa. Vuosina 2012-2015 pidin blogia, joka kertoi lähinnä valokuvausmatkoista penakuvasi.wordpress.com >>>

Vuodesta 2015 uusin sivuston ja aloin kertomaan harrastuksista vähän laajemmin.

www.koppiset.fi >>>

Vanhat puutalot Iisalmessa

Akvarellinäyttely kulttuurikeskuksella 3.-31.12.2020.