Näyttelyn avaus Pielavedellä

Maaliskuun ensimmäinen, keväinen päivä. Lähtö jo puoli kahdeksalta. Edelliset pakkaspyryviikot olivat vaihtuneet suvilumeen ja märkään tiehen. Matka Iisalmesta Pielavedelle on vain reilu viisikymmentä kilometriä, kolme varttia.

Kunnankirjasto löytyi helposti. Ulko-ovi vielä lukossa, mutta sisään pääsivät lainaajat. Mekin heidän perässään. 

Näyttelytila oli aika pieni. Sain vain puolet mukana olleista tauluistani esille, 26. Pari asiaa oli kuitenkin kunnossa ystävällinen, auttavainen henkilökunta ja mikä tärkeintä, hyvät, helpot ripustuskoukut. Nailon siima, joka oli siirrettävissä vaakasuunnassa ja koukku, jota pystyi helposti siirtämään pystysuunnassa. Näitä toivoisi olevan kaikissa näyttelytiloissa.

Hikihän siinä pystytyksessä tuli, vaikka riisuin villapuseron. 10.36 oli kaikki valmista. Kirjaston neuvoilla löysimme torin laidalta lounaspaikan, Kahvikulman. Lounaspöytä, kesäkeittoa ja Kievin kanaa kympillä. Salaatti oli raikas, kana vähän kuiva, kahvi laiha ja tiikerkakkupala maukas. Mutta nälkä saatiin siirrettyä iltaan.

Takaisin näyttelyyn. Live striimaukset kuntoon. Paikallisen taideyhdistys PiKeMan puheenjohtaja Leena Savolainen avasi tilaisuuden kauniilla sanoilla ja kukilla. Minä siihen sitten kiitellen. Tämä Leena oli ollut työkaveri jo puolen vuosisadan takaa. Hän kutsui minut Pielavedelle näyttelyn pitoon. Eli kiitokset kuuluvat hänelle. 

Paikallisen Pielavesi-Keitele lehden  toimittaja Elisa Nuutinen haastatteli ja kuvasi. Kunnanjohtaja, Vilma Kröger piipahti myös paikalla. Oli tekemässä omaa videoblogiaan kunnansivulle. 

Olin valmistellut demomaalaukseen Lepikon torpan, joka on varmaan tunnetuin rakennus paikkakunnalla. Yritin siinä juttujen sivussa saada taulun valmiiksi, koska olin luvannut sen seinälle vielä avauspäivänä.

Suunnittelimme Pikeman kanssa jotain kurssia keväälle, jossa opettaisin tämän oman tekniikkani halukkaille. Ja suunnittelimme akvarellikorttisarjaa Pielavetisistä taloista.

Päivä meni nopeasti. Keskustelu kävi vilkkaana, ideoita ja suunnitelmia sinkoili sakeana. Lopuksi sain Lepikon torpan seinälle. Paluumatkalla kuvasin muutaman vanhan puutalon. Kunnantalo Puustellissä kävin jopa sisällä.

Seuraavan kerran olen Pielavedellä maanantaina 15.3. uusien talojen kimpussa. Siellä nähdään!

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp